Neuvolatoiminta

MLL Viialan yhdistyksen (tuolloin Mannerheimin lastensuojeluliiton Viialan osasto ry.) toimintaperiaatteet tähtäsivät perustamisesta lähtien lasten terveydenhuollon kehittämiseen samoin kuin vanhempiin kohdistuvaan valistukseen. Yhteistyössä Toijalan yhdistyksen kanssa perustettiin terveyssisaren toimi 1.3.1925. Terveyssisaren tehtäviin kuuluivat pienten lasten ja kouluikäisten lasten terveydenhuolto. Tuohon aikaan Viialassa pienten lasten kuolevaisuusprosentti ja riisitaudin yleisyys olivat suuria.

Terveyssisar piti koululla kursseja äideille ja myöhemmin myös koululaisille. Yhdistyksen toimesta valmistettiin pikku-vuoteita, ”kiertokoreja”, jotka annettiin terveyssisaren kautta vähävaraisten perheiden lasten käyttöön. Kiertokori varustettiin tarpeellisilla vaatekerroilla. Kiertokoreja lainattiin halukkaille 1927 alkaen siihen saakka kunnes vuonna 1944 tulivat käyttöön äitiyspakkaukset. Joululahjaksi ompeluseura teki vähävaraisten perheiden lapsille mm. sukkia, paitoja ja kolttuja. Lisäksi yhdistys kustansi lääkärin määräämiä lääkkeitä vähävaraisten perheiden lapsille.

Vuonna 1929 otettiin ohjelmaan äitiyshuolto, josta vastasi terveyssisar. Kunnan itsenäistyttyä 1932 oli kuntaan perustettava sairaanhoitajan ja kätilön virat. Yhdistys päätti lopettaa Toijalan ja Viialan yhteisen terveyssisaren toimen ja osallistua Viialan kunnan sairaanhoitajaksi nimetyn Eine Torman palkkaukseen. Yhteistyön tuloksena saatiin varsinainen neuvola lapsille. Kunta luovutti sairaanhoitajan asunnon yhteyteen järjestetyn poliklinikkahuoneen vapaasti yhdistyksen käytettäväksi. Yhdistyksen varoilla hankittiin kalusto ym. Lääkärin vastaanotto järjestettiin kerran kuukaudessa.

Aiemmin neuvontatyö suoritettiin perheiden kodeissa. Sairaanhoitaja Eine Torma kirjoittaa vuosikertomuksessaan, että voidaan laskea aiemmin suoritetun työn tulokseksi, että äidit kävivät lastensa kanssa heti alusta alkaen neuvolassa.  He olivat kiitollisia perustetusta neuvolasta sekä siellä annetuista ohjeista.

Neuvola vuonna 1934

Vuonna 1934 terveyssisar Eine Torma kirjoittaa, että kiertokorien kysyntä oli ollut hyvin suurta. Hygieniatason kohottamiseksi jaettiin kevätlukukauden lopussa kunniakirjoja kaikille niille lapsille, jotka koko lukuvuoden olivat saaneet puhtaustarkastuksesta arvosanaksi 10.  Yhdistys lahjoitti kunniakirjat. Samana vuonna lahjoitettiin hammasharjoja 37 lapselle, jotka eivät olleet saaneet kotoa rahaa hammasharjan ostoa varten.

Neuvolatoiminnan alusta alkaen taisteltiin tuberkuloosia vastaan. Kyseisenä vuonna siihen kuoli 9 lasta ja edeltävänä (1933 vuonna) 12 lasta. Vuoden 1933 lopussa puhkesi tuhkarokkoepidemia, joka jätti monta lasta heikoksi ja vastustuskyvyttömäksi. Sen lisäksi sikotauti ja keltatauti saivat jalansijaan koululaisten keskuudessa.

Neuvolatoiminnan saavutuksena ensimmäisen 15 vuoden ajalta voidaan pitää sitä, että pikkulasten kuolleisuus väheni huomattavasti. Lisäksi koululaisten hygienia kohosi koko tuon ajan(lukuun ottamatta vuotta 1938). Myös lasten fyysinen hyvinvointi parani selvästi. Kunnan vastuulle neuvolatoiminta siirtyi vuonna 1944, jolloin tuli voimaan lait kunnallisista äitiys- ja lastenneuvoloista, sekä kunnallisista kätilöistä ja terveyssisarista.